Voittaja on arvottu, mutta sitä edelsi kyllä pienoinen paperisilppukaaos. Halusin suorittaa arvonnan perinteisesti, eli tulostin kaikki kommentit paperille ja pistin sakset laulamaan. Ja koska osalla oli kaksi arpaa, tulostin kommentit tietenkin kahdesti, jonka jälkeen kävin vielä kaikki läpi tupla-arpoja silmällä pitäen. Tällaisia niiden arvontojen olla pitää!



Jokaisen lappusen taittelin kulhoon, mukavaa iltapuhdetta! Ei ollut rumpujen pärinää eikä virallista valvojaa, mutta annoin onnettarelle (oma käsi) ohjeet oikein hyvän arvan poimimiseen! Arvat olivat pieniä, mutta voittajan arpalipukkeena (kahteen kertaan) toiminut kommentti alla.



Onnea Skräpi, olen yhteydessä palkinnon toimittamisesta. Ja ihan valtavan suuri kiitos kaikille arvontaan osallistuneille, eikä vähiten kaikkien niiden ihanien sanojen ansiosta. Kommentit ilahduttivat erityisen paljon. Kiitos kiitos kiitos!

Tweet

Minäkin lähden skräppäämään, Laukaa kutsuu siis. En tiedä saanko mitään valmiiksi, mutta lähden. Olen miettinyt asiaa monelta kantilta. Haluan skräppäysharrastuksen kasvavan, haluan ihmisten innostuvan, haluan Suomen ja muun skräppäävän maailman rajojen pysyvän auki molempiin suuntiin. Haluan viedä harrastusta eteenpäin, en taaksepäin.

Mä aion osallistua myös joihinkin Birgitin ja Revlien workshopeihin. En tiedä osaanko tehdä mitään noin täysin opastettuna, mutta yritän. Nyt meillä on täällä Suomessa näytön paikka! Me aina harmitellaan sitä, että muualla maailmassa on kaikkea ja meillä Suomessa ei mitään. Aina pitäisi lähteä jonnekin kauas, eikä meillä ole täällä mitään. Aina pitäisi tilata ulkomailta kaikkia herkkuja, eikä meillä ole täällä mitään. Ja varsinkaan mitään ulkomaalaisia opettajia, niitäkin pitäisi lähteä katsomaan jonnekin kauas, kun ei ne koskaan tänne tule ja meillä ei ole täällä mitään. Nyt kun tällainen mahdollisuus on, meidän pitäisi hyödyntää se ja näyttää mitä me täällä tehdään ja osataan. Näyttää, että me halutaan teidän tulevan toistekin käymään!

Olisi tietenkin kivaa jos tapahtuma olisi omassa naapurissa. Mutta ei se koskaan ole kaikkien naapurissa. Inspiroiva auto- tai junamatka, kädet hikoillen ideoita jo miettien, kimppakyydit ja mukava meininki - ei se matkustaminen nyt niin ikävää ole. Maksaa tottakai jonkun roposen enemmän kuin lähijuna tai paikallisbussi, mutta hei, käsi sydämellä - kuinka moni skräppääjä tunnustaa tuhlailevansa skräppäystarvikkeisiin muutenkin vähän enemmän kuin pitäisi? ;)

Toivon kovasti saavani monen monta kurssikaveria noihin workshopeihin, jotta päästään täällä Suomessakin kunnon tekemisen makuun. Toivottavasti saadaan nauttia jatkuvasti järjestettävistä tapahtumista, monipuolisesta tarjonnasta ja mahdollisesti toistekin lahjakkaista ulkomaisista vieraista.

Se on kuitenkin vähän sillä tavalla, että me itse mahdollisestaan nämä asiat osallistumalla mahdollisimman aktiivisesti.

Tweet

Edellisessä Stadi Scrapissa oli jälleen "hieman tuskaista" saada mitään valmiiksi. Tämä taisi olla ensimmäinen tapahtumassa valmistunut työ, mutta tämän eteen ei sitten paljon tarvinnutkaan ponnistella. Sassafras tarjosi kuviot, enkä mä paljon muita juttuja tähän käyttänytkään. Ei tarvinnut, miellytti ihan tällaisenaan. Siitäkin huolimatta, että sävyt ovat aika lällärit omaan makuuni. Toimivat kuitenkin yhdessä.

Mä oon aina tykännyt vahvoista kontrasteista ja tummalla taustalla väritkin pääsevät paremmin oikeuksiinsa, varsinkin tällaiset vähän hailakammat (joillekin nämä taas ovat normaalia kirkkaammat).

Tällainenkin sivu on ns. vartin leiska. Jostakin syystä nopeat versiot ovat nyt miellyttäneet enemmän, sillä niiden kanssa ei ole tarvinnut takuta, repiä, korjata, paikkailla, miettiä tai muutenkaan jahkailla ja pähkäillä. Viime aikoina kaikki mun työt ovat tainneet olla näitä nopeita rykäisyjä.

Tässä ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, pelkästään valmiita kuvioita hieman lomittain ja päällekkäin kiinnitettyinä. Äiskän kuvastrippi kukkien väliin ja osa kuvioista vielä osittain kuvan päälle. Niin yksinkertaista skräppäystä kuin olla ja voi, mutta joskus selviää vähällä.

Noita Sassafrasin kuvioita on vielä vinot pinot jäljellä, kiitos jättimäisen paketin ja sikahyvän tarjouksen. Saattaapi niistä syntyä vielä leiska jos toinenkin samanlaista pikapikavauhtia.



Jos jotakin muuttaisin, niin saattaisin lisätä valkoiset, keltaiset tai pinkit ompeleet kehystämään sivua. Stadi Scrapin ompelukoneet ei tykkää mun seurasta, joten päätin olla ompelematta ja lisätä kotona jos siltä tuntuu. Niin, siellä on mahdollisuus käyttää myös ompelukoneita!

Suski varmasti ilmoittelee ihan lähiaikoina kevään päivät, päästään taas vähän rellestämään!

Skräppäysideoita olisi taas vaikka muille jakaa, voi kun saisi tallennettua kaiken kuvina paperille tuolta pääkopasta! Piuha päähän ja silleesti.

Tweet

Aikaisemmin kirjoittelin mun aarteesta, jonka putsasin huolella pölystä ja pistin laulamaan. Ostin tähän aarteeseen jopa uuden mustekasetin sekä korjausnauhaa. Olo oli hieman hulvaton, kun tulostinmusteiden sijaan etsin oikeanlaista mustekasettia. Värinauhaa kirjoituskoneeseen? Niitä jopa saa vielä.

Kone oli kuitenkin aika ankean näköinen, varsinkin kun haluaisin sen olevan se vanha ja tyylikäs Remington. Mutta kun ei ole. Mitäköhän asialle voisi tehdä? Voi teippi sentään!



Teippasin näppäimistön suojana olevan kannen kauttaaltaan kirjainteipillä. Teippi on sen verran huokoista ja taipuisaa, että reunojen yli taittelu kävi leikiten. Muovikannen yläreunaan laitoin vinoraitaisen vauhtiraidan, josta sitten sainkin idean teipata vielä johtokotelon kannen. Kannen sai irti, joten teippaus oli helppoa.

Jos mä päätän ottaa nämä teipit pois (tai vaikka vaihtaa ne toisenlaisiin), niin eipä ole hätää. Näistä teipeistä ei jää minkäänlaisia jälkiä, liimaa tai muutakaan tahmaa. Irtoavat oikein näpsäkästi ja tarttuvat taas uudelleen uuteen paikkaan. Näitä onkin ollut helppo "vaihdella" skräppääjien kesken. Teipit voi kiinnittää melkein mihin vain ja käyttää sitten vasta kun siltä tuntuu. Itselläni on ollut muovilaatikon kyljessä jo monta kuukautta matkailuaiheisia teippejä, odottavat vielä täysin käyttökelpoisina sopivaa käyttökohdetta!

Harkitsin melkein koko koneen teippaamista, mutta toistaiseksi olen tyytyväinen tähänkin ratkaisuun. Tämä tosin poiki miljoona muuta ideaa. Ehkä tässä käy vielä niin, että ensi kerralla mä en tapetoi vaan teippaan...

Tweet

Mitä jos kokoaisitkin osista ihan oman Project Life -kansion? Ei toteutuksen tarvitse siinäkään olla päivittäistä! Tai toteuta vaikka teemakansio, mikä tahansa. Bongasin Crafticasta ihan supereita muovitaskuja tähän tarkoitukseen.

Kyseessä on ennakkotilaus albumeille ja muovitaskuille. Itse tilasin vinon pinon albumeja ja muovitaskuja, sillä pöydillä, hyllyillä ja laatikoissa pyörii epämääräinen kasa irtonaisia sivuja. Ansaitsisivat päästä jo albumeihin!

Kuvassa oleva muovitaskupakkaus sopii hyvin paitsi Project Life -tyyppiseen skräppäykseen, myös mukavaksi lisäksi tavallisten skräppisivujen väliin tavalliseen albumiin. Vaihteeksi on kiva koota tällaisia "sivuja", ilman varsinaista skräppäystä. Itseäni kiehtoo eniten tuo 9-osainen sivu joka koostuu 4" x 4" -kokoisista taskuista, eikä huonoksi kakkoseksi jää sen vasemmalla puolella oleva versiokaan, jossa saa 6"x12" kokoisen vaakakuvan kivasti vaikka kolmen journaling-osion päälle. Tai sitten tuo malli, jossa on vasemmassa laidassa 2"x12" kokoinen pystytasku - täydellinen paikka esim. otsikkoa varten!

Kyseisen muovitaskupakkauksen hinta on 8,95 euroa, ennakkotilatessa saa vielä 10% alennusta. Pakkauksessa on 9 erilaista (kuvassa näkyvät) mallia ja kaksi perinteistä vaakakuville tarkoitettua taskua.

Aukeamat ja tuplasivut

Kuinka raivostuttavaa onkaan tehdä aukeamia 3-ring -albumeihin?! MUR. No nyt ehkä tulee tehtyäkin, sillä siihenkin löytyy omat muovitaskunsa! Tavallinen aukeama 12"x12" x 2, tai sitten hauskasti keskeltä molemmille puolille aukeava versio, eli päälle tulee kaksi 6"x12" -kokoista sivua ja näiden takaa löytyy 12" x 12" sivu. Ooooh.

Voi tätä tuskaa kun ideoita olisi jo miljoona!



Vaikka tilasinkin letter-kokoisille töille muutaman AC:n perusalbumin, piti mun sortua myös Doodlebugin herkulliseen Tangerineen. Näiden kahden vaiheilla olin mutta energinen Tangerine vei voiton. Oih! Namnamnam.

Aavistuksen jäi kaivelemaan vielä We R Memory Keepersin Designer -albumit, joihin mä ihan rakastuin. Siis katsokaa nyt mitä herkkuja! Kyllä mä vielä joskus ostan tällaisen. Ostan ostan. Aim rili in löööööv.



Tweet

Canvas Mixed Media- Revlie from Revlie Schuit on Vimeo.

Tweet

Jeff Harris: 4,748 Self-Portraits and Counting from We Know Music on Vimeo.

Tweet

Vuoden eka Inspis kehottaa käyttämään palan vanhaa kalenteria.

Pöydänkulmalla lojui sopivasti viime vuoden seinäkalenteri (ihana Mauri Kunnas) ja sitä sitten rupesin selailemaan inspiraation toivossa. Aivotyön piti olla varsin sujuvaa lukemieni tapahtumien ja mahdollisten olemassa olevien valokuvien suhteen, joten alitajunta varmasti vihjaisi jotakin Stadi Scrapista. Koska niitä oli, apua, missä missä missä. No joulukuussa ainakin. Mä uhosin silloin Suville, että varmasti käytän hänestä ottamani valokuvan johonkin sivuun. Niinku ihan varmasti, joo-o. Hähää! Ihana Suvi!

Puolet kalenterin sivusta paperileikkuriin, kuvan nopea tulostus, tekstin kirjoittaminen suoraan valokuvaan (oon tähän tapaan nyt aivan rakastunut!) ja muutama pätkä herkkuteippejä. Huopasydän kiinni ja kohti ompelukonetta. Puolet ympyrästä olin jo ommellut päivämäärän ympärille kun tajusin, että eihän mulla ole edes lankaa. No mitäs väliä, pari ympyrää vielä lisää. Käy se näinkin!

Tämä kaikki tapahtui taas sarjassamme "ehtisinköhän tehdä vielä Inspiksen, vartti aikaa".

Tweet

Tammikuun 21. päivä 2007 perustin ensimmäisen blogini. Kuinkahan moni nykyisen blogini lukijoista on ollut matkassa mukana jo viisi vuotta sitten? Ainakin pari, sen tiedän!

Jokaisessa blogissa pitää aina silloin tällöin olla arvonta, eikö vain? No niin täälläkin, tietenkin. Eikä mikä tahansa arvonta, vaan arvonta viiden vuoden bloggaamisen kunniaksi! Ja täytyyhän tämän viiden vuoden olla virallista ja tapani mukaan pilkuntarkkaa, joten osallistumisaikaa on tarkalleen 21.1.2012 klo 19:45 saakka. Silloin on blogattu tasan viisi vuotta.



Mitä voi voittaa?

Että mitäkö voi voittaa? No kuulkaas, vaikka mitä. Nyt on todellinen herkkukasa luvassa! Palkinnon arvo on yli 200 euroa. Kyllä, luit aivan oikein. Luvassa on mm. seuraavat herkut.

• Hamblyn tuotesetti (sama sisältö kuin myytävässä pakkauksessa)
• APLI:n valokuvapapereita koossa A4 (100 kpl) ja 10 cm x 15 cm (100 kpl)
• American Craftsin muovitaskuja (4" x 6" kuville) 1 pkt (20 kpl)
• Fiskarsin SureCut™ A4-kokoinen paperileikkuri, isompi malli
• Fiskarsin vipulävistäjät Kukka ja Perhonen
• Scotchin kaksipuolista teippiä (säästöpakkaus) 5 pkt
• Tim Holtzin kirkas tuumaviivoitin metallireunalla ja ruudukolla
• Project Life journaling-kortteja (valkoisia ruudutettuja) 4 pkt (400 kpl)
• Scrap365 -lehden ensimmäinen numero (joulukuu 2011)
• Lisäksi sekalainen yllätyskasa erilaisia askartelutarvikkeita

Miten arvontaan voi osallistua?

Monessa blogissa on ollut käytäntö, että kommentoimalla saa yhden arvan ja linkittämällä arvonnan omaan blogiinsa, saa käyttöönsä toisen arvan. Käytetään siis tätä jo perinteeksi muodostunutta tapaa. Yllä olevaa sekä sivupalkista löytyvää kuvaa saa käyttää vapaasti tähän tarkoitukseen. Jätäthän kommentoidessasi ja arvontaan osallistuessasi sähköpostiosoitteesi. Kerro myös osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla.

Arvontapalkinnon toimitan vain suomessa olevaan osoitteeseen.

Sitten vain linkittämään ja osallistumaan - hyvää arpaonnea!



EDIT: Kävin vähän fiilistelemässä vanhassa blogissa. Vähän tuli jopa ikävä noita saksirivistöjä katsellessa! :)

Tweet

Kaikki tiet vievät Roomaan - vai Facebookiin? Kauan sitä harkitsin ja näin vuoden alussa ajattelin toteuttaakin. Ellis on nyt myös Facebookissa!

Luvassa on tietenkin blogipäivitykset myös sinne, mutta katsotaan mitä kaikkea muuta keksitään. Valokuvausideoita on tarkoitus tarjota vuoden jokaiselle päivälle vain Facebookin välityksellä, sillä blogipäivityksiksi ne ovat turhan kuormittavia.

Monet yritykset kertovat uutuuksistaan ja alennuksistaan ensimmäisenä Facebookissa, joten ei se nyt aivan turha kanava ole näin tarjousbongarillekaan. Olkoonkin Google+ valloittamassa maailmaa, mutta hyödynnetään nyt vielä tätä Facebookin valtakauttakin! ;)

PSSST! Olethan huomannut myös mm. Anskin (cute & cool creations) ja Kottaraisen (Visuaalisesti vaativa) olevan jo Facebookissa?

Tweet

Moni Becky Higginsin Project Lifea kasannut on kirjoitellut tuntojaan projektista näin vuoden vaihtuessa. Tunnelmia on ollut niin puolesta kuin vastaan - toiset kokevat projektin tuoneen paljon, kun taas toiset tuntevat sen vieneen jotakin.

Paljon on saanut lukea kommentteja myös siitä, että samoista kuvista tai edes aiheista ei voisi enää skräpätä Project Lifen ulkopuolella. Ymmärrän tämänkin näkemyksen, joskin itse pidän projektia enemmän valokuvapäiväkirjana, en niinkään toisena skräppäysalbumina. Kommentteja on näkynyt myös projektin henkilökohtaisuuden suhteen. Jotkut ovat todenneet kokonaisuuden viestivän turhankin tarkasti omaa arkipäivästä elämää, eikä tämän vuoksi ole halunnut albumia juurikaan esim. blogissa esitellä. Tämänkin ymmärrän täysin, itse kävin samoja fiiliksiä läpi jo projektin alkutaipaleella.

Lauranan Project Life jaksaa ilahduttaa edelleen

On ollut mukava nähdä palasia näistä projekteista. Erityisen iloinen olen ollut Lauranan Project Life -kirjoituksista.



Lauranan kaikki Project Life -aiheiset kirjoitukset löytyvät omasta kategoriastaan, kannattaa käydä ihailemassa. Albumi on koottu ihanan monipuolisesti! Albumi on täynnä erilaisia muovitaskuja, värikkäitä esitteitä ja muita tärkeitä dokumentteja vuoden varrelta. Pienistä taskuista löytyy niin kuitteja, tuotelappuja kuin muutakin mielenkiintoista pientä härpäkettä.

Tämä kokonaisuus on niin paljon muutakin kuin pelkkiä kauniita valokuvia! Ei sillä, että pelkissä valokuvissakaan olisi mitään vikaa - sehän on tämän projektin ihanuus, helppous. Laurana on kuitenkin saanut aikaan hehkuttamisen arvoisen kokonaisuuden!

Project Life -tuotteet jatkossa Amazonista

Aikaisemmin jo kyseltiinkin, että mikähän mahtaa olla Project Life -tuotteiden kohtalo jatkossa. Vuoden 2011 alussa Project Lifea ei ollut mahdollista tilata koko Euroopasta, ainoastaan Kanadasta. Kun kysyntää tuntui olevan, päätin tuoda tuotteita myös Suomen markkinoille. Loppuvuodesta 2011 tuotteita oli kuitenkin mahdollista ostaa jo Euroopastakin, samoin uusia Project Life -tuotteita voi ostaa nyt myös Euroopasta. Useiden kymmenien eurojen postikulut ovat siis historiaa, eikä ylimääräisiä verojakaan tarvitse enää maksaa. Tuotteet ovat nyt helposti saatavilla Suomeenkin.

Olen itse vielä kahden vaiheilla uuden projektin suhteen. Alkuvuosi menköön ns. varman päälle varastoon siltä varalta, että haluankin koota Project Lifea tänä vuonna. Tuotteita pitäisi olla tilattavissa Amazonista alkuvuodesta, mutta mikä se alkuvuosi on - se onkin sitten eri juttu.

Nämä kyllä houkuttelevat:



Project Life -tyyppisen kokonaisuuden kokoamiseen ei tietenkään tarvita valmiita pakkauksia. Erilaisia muovitaskuja, kuviopapereita ja kivoja lippulappuja, kyllähän niistä saa koottua omanlaisensa kokonaisuuden. Itse kuitenkin odotan tällaiselta projektilta helppoutta ja nopeutta, joten siinä yksi syy miksi haluaisin valmiin kokonaisuuden.



Yhtenä kritiikkinä mm. näihin Clementine-sarjan journaling-kortteihin liittyen täytyy kuitenkin todeta, että miksi kaikki kortit on tehty pystysuuntaisiksi? Kun muovitaskuja kuitenkin on muunkinlaisia, voisi osa korteista olla vaakataskuille tarkoitettuja. Sama koskee tietenkin suurempia vaakasuuntaisia kortteja. No, aina ei voi kaikkia toiveita toteuttaa eikä koskaan tällaisten valmiiden pakkausten jokainen osa voi olla se lemppari.



Osa mietti jo aikaisemmin ja miettii varmasti edelleen englanninkielisiä tekstejä. Itse en ole koskaan niistä ärsyyntynyt, eivätkä ne häiritse oikein millään tavalla. Siitä huolimatta olisi kuitenkin enemmän kuin hienoa, mikäli jotakin tällaista saisi ihan suomalaisenakin versiona. Aina voi tietenkin vähän askarrella koneella itsekin, sitten vain tulostin laulamaan. Ehkäpä mulla onkin jotakin sellaisia suunnitelmia, mene ja tiedä... Hmmm.

Helppoa ja nopeaa?

Parhaimmillaan tällainen projekti lienee silloin, kun tarvikkeet saavat olla esillä ja kotoa löytyy valokuvatulostin. Kerran viikossa-kahdessa tai kerran kuukaudessa kirittynä projektista saanee vain paineita. Ehkä. Ainakaan se ei sovi kaikille. Jos albumi ja tarinointikortit saisivat olla jollakin sivupöydällä koko perheen käytössä, täyttyisi albumi varmastikin vaivattomammin. Tarinat voisi kirjoitella valmiiksi ja kuvia voisi tulostella parin päivän välein, milloin nyt koneen äärellä onkin. Niin helppoa tämän pitäisi olla, mutta totuushan on usein toinen.

Mielelläni kuulisin vielä ajatuksia ja kokemuksia Project Lifesta. Aiotko toteuttaa projektin uudestaan tai ehkä vasta ensimmäistä kertaa? Etkö halua missään nimessä enää käyttää aikaasi tällaiseen? Mitä projekti opetti? Mikä siinä oli parasta? Tai mikä siinä oli ikävintä tai raskainta? Oletko tyytyväinen tällaiseen muistoon omasta arjestasi? Mitä fiiliksiä projekti on herättänyt?

Tweet

Selkeä sää, inhimillinen pakkanen sekä valo ja räiske saivat mut lähtemään kameran kanssa kohti värikkäämpää ja valoisampaa vuotta. Mukaan tarttui paitsi Lux Helsinki -tapahtuman (31.12.2011-9.1.2012) värittämiä herkkuja, myös pari hassua rakettia.































Tweet

Kiitos kaikille, jotka ovat vuoden mittaan käyneet blogissani. Jatketaan ensi vuoteen uusilla ideoilla, uusilla inspiraatiopuuskilla, uusilla kuvilla ja uudella innolla!

Railakasta uutta vuotta!

Tweet

Onkohan kuinka moni menossa Intohimona Skräppäys -tapahtumaan ensi vuoden huhtikuussa (21.-22.4.2012)? Mä täällä vielä pähkäilen, mutta workshop-ilmoittautumiset (Birgit Koopsen ja Revlie Schuit Suomessa - wow!) pitäisi tehdä tammikuun loppuun mennessä. Revlien tyyli puree muhun kyllä ihan täysillä!



Tapahtuma on tänä vuonna päiväkävijöille avoin ainoastaan lauantaina, lipun hinta on 6 euroa. Sunnuntain workshopeihin ilmoittautuneet pääsevät toki paikalle ilman pöytäpaikkaakin. Yhden päivän pöytäpaikka maksaa 26 euroa ja kaksi päivää 36 euroa.

Workshopeista ja tapahtumasta muutenkin löytyy tarkempaa tietoa IS-blogista ja tapahtuman viralliselta nettisivulta. Mikäli joku ei ole tapahtumasta vielä tietoinen, kannattaa tutustua kyseisiin linkkeihin ihan pikapikaa!

Tweet

Tweet